Kupurakilpi

Kupurakilvet olivat aina pieniä ja joskus vain hieman nyrkkiä suurempia. Kupurakilvillä ei suojattu taistelijan koko ruumista, kuten isommilla kilvillä, vaan niillä torjuttiin vastustajan iskut kuten torjuntatikareillakin. Kilvellä torjuttaessa ja vastustajan iskun kilpeytyessä sivuun oli puolustajalla hyvä tilaisuus nopeaan vastahyökkäykseen. Kupurakilpeä voitiin käyttää myös hieman isompana nyrkkirautana hyökkäyksiin taistelun tiimellyksessä, vastustajan aseiden lukitsemiseen, apuvälineenä vastustajan kontrolloimiseksi vaikkapa käsilukoilla ja jopa näkösuojana omalle miekkakädelle. Kun pientä kilpeä käytettiin näkösuojana oman miekkakäden edessä hyökkäyksen alkaessa, vastustaja menetti mahdollisuuden ennakointiin miekkakäden asennon perusteella.

Näitä pieniä kilpiä käytettiin vain nopeiden ja kevyiden yhden käden miekkojen kanssa. Esim. varsiasetta käytettäessä pieni kilpi ripustettiin lonkalle odottamaan. Kupurakilpien käyttö oli keskiajallakin luultua yleisempää, mutta suurimpaan suosioonsa kupurakilvet nousivat renessanssin aikana miekkailun noustessa suosituksi urheilulajiksi. Nämä pienet, pyöreät, teräskilvet olivat käytössä aina 1100-luvulta 1600-luvulle asti. Myymämme kilpi on valmistettu 1,3 mm (18gauge) paksusta teräksestä ja siinä on puinen kahva.

Paino 1,3 kg. Halkaisija 41 cm.