Ristiretkeläisen viitta

Paavi oli luvannut ristiretkillä kuolleille kaikki synnit anteeksi ja ikuisen autuuden. Saarnaajat kiersivät ympäri Eurooppaa yllyttäen ritareita ja ruhtinaita lähtemään sotaan kristinuskon puolesta. Ristiretkelle lähtevä mies ompeli vaatteisiinsa ristin merkiksi pyhästä tehtävästään, pakkasi mukaan aseet ja tarvikkeet ja liittyi mukaan alueelta liikkeelle lähtevään joukkoon. Osa ristiretkistä oli ruhtinaiden varustamia ja järjestämiä, hyvin organisoituja sotaretkiä ja toiset taas rahvaasta koostuneita huonosti johdettuja hyökkäyksiä. Ristiretkiä tehtiin Vähä-Aasiaan, Pyhälle maalle, Välimeren alueelle, Pohjois-Afrikkaan ja myös Euroopan sisällä (mm. Suomeen). Kirkon vihollisia olivat niin muslimit, juutalaiset, kerettiläiset, pakanat kuin kirkon vastustajatkin. Tunnetuimmat ristiretket suuntautuivat ”Pyhälle maalle”, jossa Jerusalem vallattiin 1099 ensimmäisessä ristiretkessä.