Saksalainen sotanuija

Tällaisia nuijia käytettiin sotakentillä sekä hevosen selästä että jalkaisin, ja luonnollisesti myös turnajaisissa kun ritarit mittasivat toistensa taistelukuntoa. Nuijan suurin etu viiltävään aseeseen verrattuna oli sen kyky vahingoittaa ilman panssarin läpäisyä. Jos vihollinen suojasi itsensä joustavalla panssarilla, kuten rengashaarniskalla, luut saattoivat murtua jo ilman mainittavaa vahinkoa haarniskalle. Kovaa panssaria vastaan taas jo muutama isku riittii parhaankin levyhaarniskan vahingoittamiseen siihen pisteeseen ettei vastustaja enää pystynyt liikkumaan, hengittämään tai taistelemaan vastaan. Tällaiset nuijat yleistyivät 1400-luvulla panssarien ja haarniskojen kehittyessä ja levyhaarniskojen yleistyessä. Myymämme malli on erinomainen esimerkki 1500-luvun sotanuijista, vaikkakin lähes samanlaisia nuijia käytettiin jo 1400-luvun lopulla. Teräksisessä nuijan päässä on kahdeksan siivekettä. Teräksisen varren kädensija on päällystetty mustalla nahalla.

Paino 1,8kg, kokonaispituus 61cm.